Skip to main content

Posts

Murhaavia ilmastotekoja

”Murhaajat, lahtarit”. Huuto kaikaa männikössä. ”Lahtarit, murhaajat” kaiku vastailee. Nyt ei olla Tampereen valtauksessa vaan nykyaikaisessa räkämännikössä suolistamassa hirveä.
Paikalle osunut koiraa ulkoiluttava ylikypsä pikkukinkku, siis sellainen ujosti turahtanut liian pieniin urheilutrikoisiin ahtautunut vittuuntunut teini-ihminen, huutaa metsätien varressa kajuutta punaisena. Myöhemmin illasta, edelleen hysteeristä ja hyperventiloivaa mielialavegaania lohdutetaan yhden kerrosaterian verran paikallisessa hampurilaisravintolassa.
Metsästys käy tunteisiin ja metsästäjiä pidetään helposti ihmishirviöinä, jotka tunteettomasti ampuvat riistaeläimiä. Yksi syy kasvissyöntiin onkin eettisyys. Eettisesti on pidettävä vähintään huolta siitä, että eläin oli normatiivisesti onnellinen ennen karjaportin autoon joutumista ja että syöjä itse ei ota vastuuta tappamisesta. Eettisyyden lisäksi tuotantoeläinten syönti on ongelmallista tehottomuuden takia. Vaikka puhutaan tehotuotannosta niin kilo n…
Recent posts

Pullanmuruja ja ulkopuolisia avainhenkilöitä

Kaksi miestä käveli kadulla. Toinen oli tutkija eikä sillä toisellakaan ollut rahaa. Kaikesta tutkimukseen latautuneesta toiveesta ja arvosta huolimatta suuri osa tutkijoista tekee töitä pätkissä, pienillä apurahoilla ja ilman henkilökunnan etuisuuksia – ilman kouriintuntuvaa arvostusta. Huolimatta siitä, että pääasiassa juuri tutkija tekee yliopiston tieteellisen tuloksen hän on akateeminen henkipatto juoksemassa rahojen perässä ja nopeasti korvattavissa tulevalla kertakäyttökohortilla uusia. Tälläkin viikolla tuhannet tutkijat väsäävät rahoitushakemusta Suomen Akatemialle yrittäen elättää itsensä ja perheensä kiteyttämällä mullistavia tutkimusajatuksiaan kansainvälisten arvioitsijoiden lytättäväksi. Yliopistokin osallistuu tähän hakemusrumbaan omalla tavallaan.
Onko tutkimuksesi yliopiston vahvuusaluetta tai nousevaa alaa? Kuuluuko tutkimuksesi huippuyksikköohjelmiin ja kärkihankkeisiin? Oletko tarkistanut budjetin laitoksen johtajalla ja talousamanuenssilla, laittanut hakemuksen tied…

Pitkän ja lyhyen aikavälin maanpetturuutta

Metsäteollisuuden äänitorvet kokoavat uutta lobbausrintamaa seuraavaan äänestykseen. MTK, Metsäteollisuus ry, Metsä… mitä näitä nyt onkaan. Maakuntalehdessä muistetaan kiittää edelliseen lobbaukseen innolla osallistuneita ja kannustetaan uuteen. Pomomiehillä sormet syyhyää twiittaamaan jotain pikkunäppärää isänmaallisuudesta, maanpettureista, Suomen tai maan edusta.
Poliittiseen keskusteluun on pesiytynyt ihana termi. Nyt heilahtaa maanpetturuuskortti. Tätä mantraa on kätevä hokea kenen tahansa: pukumiehen lentokenttäbussissa, duunarin kantiksen kulmapöydässä, poliittisia irtopisteitä keräilevistä puhumattakaan. Tämä on niin kätevä kortti että Suomen matalaotsaisinta poliittista kolumnia julkaiseva Iltasanomatkin osaa siihen tarttua ja haukkua LULUCF vastaan äänestäneet. On maan etu estää, tällä vielä Suomi tienaa, Suomen etu. Aivan. Juuri niin edullista Suomelle kuin rikkidirektiivin vastustaminen, Kreikan lainat ja Talvivaara.

Hyötyliikunnan koskettamaton metsä

Ai, että ei aukkohakkuuta eikä metsänhoitoa, ootteko te ihan luonnosta vieraantuneita. Oletteko edes nähneet oikeaa metsää. Ei kuule nyt, kyllä metsä tarvitsee hoitamista. Hähää, pusikoituu, märkänöö ja lahhoo ja tullee tappiota. Nooh, huomaat sitten, että kyllä euro on paras konsultti. On muuten epäisänmaallistakin. Kyllä pitää olla ojitusta, kyntöä, laikutusta, istutusta, heinien niittoa, raivuuta, ennakkoraivausta, harvennusta, lannoitusta ja vielä kerran ennakkoraivausta ennen päättöhakkuuta. Mahdollisimman paljon koneita, tekijöitä, pottiputken pauketta, sahan kurnutusta ja koneiden möyrintää. Isänmaallista.
Metsänomistajan osuutta näissä kinkereissä, turhan möyrinnän maksamisen lisäksi, kutsutaan usein hyötyliikunnaksi. Täydellisyyttä hipova termi turhalle työlle ja kuin luotu metsänomistajan kusettamiseksi. Hyötyliikuntaa. Mieluummin juoksulenkille.
Mentiin lasten kanssa ”luonnosta vieraantumaan” hyötyliikunnan koskettamattomaan metsään. Syömään marjoja ja keräämään vahveroita. N…

Maljat tieteen jumalille

Novelty, impact, deliverables, state-of-the-art, paras, excellent ja top. Vaatimaton suomalainen kiemurtelee tuolissaan apurahahakemuksen imeltyessä tiukan asiallisesta paatoksesta ylimaireaksi henkseleiden paukutteluksi. Pitää olla ihan super ja mielellään kansainvälinen ja urban. Kehusanojen ja buzz-wordien viidakossa liikutaan alueella, joka sijaitsee jossain naurettavuuden ja säälittävyyden rajamailla.
Olen ollut kai onnekas kun olen saanut rahoituksia ja saanut tehdä haluamaani tutkimusta melkein 15 vuotta. Olen saanut rahoitusta säätiöiltä ja Suomen Akatemialta, ja olen siinä sivussa rahoittanut aika monta muutakin tutkijanalkua. Mutta olen minä perkele sitä rahaa anonutkin. Tänään odotellessani KONEen hakupalvelimen heräilyä, suuresta hakijamäärästä johtuvan ylikuormittumisen vuoksi, laskeskelin arviota apurahojen ja työpaikkojen hakemiseen menneestä ajasta. Sain mielestäni aikaan varovaisen arvion, keskimäärin puolestatoista kuukaudesta, joka minulla menee vuosittain hakemuksie…

Ilmastohyvää biotaloudella?

Viimeaikoina metsäkeskustelu on käynyt kiivaana biotalouden ja eri metsätalousmenetelmien vaikutuksista hiilen sidontaan, nieluihin ja päästöihin. Kokonaiskuva on kansalaiselle kovin sirpaloitunut. LUKE ja MTK ja erittäin meritoitunut asiantuntijaryhmä nokittelevat keskenään. Akatemiaprofessori Timo Vesala päivittelee eilistä LULUFC päätöstä murheellisena, kun taas ympäristöministeri Tiilikaista asia ei tunnu haittaavan tippaakaan. Onko syytä murheeseen vai pitäisikö tästä iloita, on ehkä väärä kysymys. Oikeampi kysymys voisi olla, miten metsätalouden eri menetelmät vaikuttavat hiilen sidontaan, ja varastointiin ja voidaanko hakkuumenetelmillä vaikuttaa hiilenkiertoon? Onko siis samaan aikaan parjattu ja iloittu biotalous hyvä vai huono ilmastonmuutoksen torjuja? 

Kirjallisuuskatsauksen tekeminen biotalouden vaikutuksista voisi tuoda valoa ja ratkaisun meneillään olevaan kiistaan hiilen sidonnasta ja varastoinnista, ja ohjata metsä- ja ympäristöpolitiikkaa. Kirjallisuuskatsaus, kokooma…